Tällä hajatelmalla ei ole hopeareunusta

Tätä aihetta oon pohtinut, tuuminut ja miettinyt vuosia. Toivoin, että joku päivä saisin siihen "vastauksen" tai "ratkaisun". Näyttää olevan niin, ettei ratkaisua ole. Tai ehkä ratkaisu on juosta kun tähän asiaan törmää. Kyse on manipuloivista ihmisistä ja "väärästä johdatuksesta". Käsitän manipulointina kun saadaan toinen ihminen tekemään jotakin, mitä hän ei itse halua tehdä.

Tämä ei ole feministinen puheenvuoro vaikka saattaa siltä näyttää. Itse vain olen suostunut olemaan eniten manipuloivien miesten vaikutuspiirissä kuin naisten.

Se käy salakavalasti. Siihen liittyy NLP-taidot (luontaiset tai opiskellut) eli keskustelukumppanin mikroilmeiden seuraaminen ja yhteenkuuluvuuden luonti elein, ilmein ja sanoin esimerkiksi. Hallintadraamat, millä viedään toiselta energiaa itselle, näyttävät olevan osa taitavaa manipulointia. Ne ovat usein täysin tiedostamattomia tapoja. Niistä voi lukea lisää esim. James Redfield:n kirjasta Oivaltava Tietoisuus. Tunteisiin vetoaminen, syyllistäminen tai toinen ääripää patalaiskaksi heittäytyminen ovat manipuloinnin, henkisen väkivallan, muotoja. Itsevarmuus ja tietty röyhkeys, charmi tai habitus kuuluu ainakin omissa lankeemuksissani asiaan paljon. Sairainta on, että vaikka aiempien kokemusten perusteella kuulet ja näät (naureskelet sille jopa), että nyt toinen manipuloi ja vielä huonosti (!) et silti suostu uskomaan, että tämä mies, jota rakastat ja jonka kanssa oot aivan varmasti tarkotettu yhteen, voisi olla niin tyhmä, että manipuloi noin huonosti. Jostain syystä leikit mukana ja vielä teet vähättelymielessä kuin hän pyytää. Niin, useinhan hän on jotain pyytämässä, vähän jeesiä johonkin. Silti heität, lainaat, menet ja annat, koska uskot, että nyt on vaan tällanen tilanne ja hetki, että tää on kertaluontonen tapahtuma ja tämä charmikas otus palaa tän jeesin jälkeen maskuliinienergiaansa ja sä saat olla feminiinissä naisena vastaanottavana osapuolena kuten on luonteva olla. Mutta eih! Sama jatkuu ja samaan aikaan kun kuuntelet jotain säälitarinaa (mikä on usein täyttä sontaa tai ainakin vahvasti liioiteltua dädää) tunnet kuinka sisällä velloo vastenmielisyys tuota "alfaurosta" kohtaan, jota niin syvästi kunnioitat, arvostat ja rakastat. Et suostu hyväksymään, että fiilikset vaihtelee ja tällä hetkellä kun mies ei todellakaan saa mitään positiivisia hyrinöitä aikaan, olet vapaa arvioimaan tilanteen uudelleen, vetäytymään touhusta ja odottamaan josko parempaa fiilistä vielä samalta herralta tulee tai jatkamaan matkaa.

Oudointa minusta ovat ihmiset, jotka tekevät tuota kirkkain silmin eli eivät itsekään tiedosta manipuloivansa. Toiset eivät suostu hyväksymään, että itse olisi niin katala, että manipuloisi muita ja ovat mestareita selittämään itselleen ja muille, että oikeastaan vika olikin jälleen muissa ja itse vain tässä koitti selvitä kun elämä on niin rankkaa. Eli kaikkia et pysty syyttämään edes. Pitää vain antaa olla.

Kun itse ajauduin noihin tilanteisiin mulla oli erittäin vahva fiilis, siitä, mitä mun kuuluu tehdä (ja muutamissa tapauksissa henkimaailma tuki asiaa). Tottakai näissä tarinoissa miehellä on usein lähes elämän ja kuoleman kysymys käsillä, jossa autettava on ja nopeasti. Aina on kiire. Ei jää aikaa ajatella asiaa. Sisäinen johdatus ja fiilis kertoo, että "kyllä, minä pelastan rakkaani!" ja sankariviitta viuhuen ryntäät tekemään jotakin, mikä ensinnäkin saa sut olemaan haluamatta miestä enää ja yhtä aikaa tunnet tehneesi oikein. Siinä jää huomaamatta pari asiaa... Taisi tulla tehtyä väärin itseä kohtaan ehkä jopa tehtyä itselle taloudellista tai muun laista hallaa. Ehkä jää joku kiva juttu välistä tämän tähden, jätät hankkimatta jotakin itselle tai laitat oman toiveen vapaa-aikasi vietosta sivuun. Joissain tilanteissa auttaminen ei ollut multa pois enkä pitänyt sitä pahana. Vastavuoroisuutta ei kuitenkaan näkynyt, vaikka tottakai mies saattoi sanoa maagisen lauseen (minkä kuulee heti olevan täyttä kuraa): "Kyllä mä tekisin saman sulle.". Seuraavana ihmetyksen aiheena olikin, miksi mies alkaa "olla kiireinen", vähättelee tai alentaa käytöksellään tai jopa ihan puheillaan, lähtee toisen naisen matkaan jollei jo ole lähtenyt sillä aikaa kun sinä "annat hänelle tilaa" tai vain katoaa. Eli sua on hyväkskäytetty ja todennäkösesti et pidä itsestäs yhtään kun sen ymmärrät. Olet siirtänyt katseen itsestä mieheen, jolloin mies vaistomaisesti vetäytyy pois ja itse koet olevas riittämätön, ruma, vanha, lihava tai mitälie kurjaa. Kun lakkaa rakastamasta itseään on joku vialla.

On totta, että joidenkin noiden miesten kanssa mulla ois ollut sielunsuunnitelma, minkä tunnistin, koska rakastuin ja rakastin, mutta sille ei voi mitään jos mies ei lähe suunnitelmaan mukaan. Ihmisellä on vapaa tahto vaikka hyvin vähän sillä on henkimaailmalle merkitystä.

Mua ei sielu eikä sydän varoittanut tarpeeksi (tai en kuunnellut v*tutuksia, vastenmielisyyden tunteita ja ihan vaan oloo, etten halua tehdä näin), mutta keho alkoi oireilla. Paniikkihäiriöitä, rytmihäiriöitä, närästystä, unettomuutta, lihomista tai laihtumista, hiustenlähtöä ja hermosärkyjä. Keho varoitti ja vasta siitä aloin ymmärtää, milloin suunta on väärä. Tosin damaget oli jo tehty.

Asiakkaille nämä asiat näkyy välittömästi kysyttäessä ja usein hyvissä ajoin. Ehkä tämä onkin mun erikoistumisalue sattuneista syistä. Itse vaan en nähnyt tai suostunut näkemään totuutta kun olin näiden tornadojen keskellä. Rakkaus sokaisee. Silloin empaattisena ihmisenä harvemmin on pokeria kehoittaa toista hoitamaan asiansa itse ja ottamaan yhteyttä kun on positiivisempaa sanottavaa. Se tuntuu hirveän brutaalilta ja itsekkäältä. Jälkikäteen ajatellen se olisi kuitenkin ollut oikein tapa toimia kun rakkauden heidän kanssa halusin. Se ei ole pulaan jättämistä vaan ihmisellä voi olla jopa tärkeä oppiläksy siinä käytävänä, hoidettava homma itse, jotta näkee mihin pystyy ja siinä saattaa pilata sen auttamalla. Uhriutua ei kannata sillä vain se tapahtuu, minkä itse antaa tapahtua.

Vasta tätä kirjoittaessa todella tajusin, että kyllähän mua koitettiin johdattaa. En vain ymmärtänyt, että joskus on ok perua sanansa, olla olematta jääräpäinen, päivittää tilanne ja mieltä saa vaihtaa. Jos koskaan enää lempee ja lovee on mulle tulossa lupaan itelleni yrittää muistaa kuunnella fiiliksiäni ja olla tekemättä mitään, mikä ei hyvältä tunnu. Sitä kai se paljon puhuttu "Seuraa iloa!" tarkoittaa.

Lovee & valoo:

Sanna Kujanen

Tänään pöyristyttää nämä

 Valitettavasti joudun aloittamaan blogini aika ikävällä asialla. Selvänäkijöiden, ennustajien ym. eettisyydestä...

Energiakohotusten myötä etenkin lähivuosien aikana ihmisten omakin kanava korkeammille tasoille on avautunut valtavasti. Nyt pitäisi olla se hippien odottama Vesimiehen Aika, jossa valo ja rakkaus toteutuu. Siitä löytyy paljon tekstiä ympäriinsä. Energiakohotusten tarkoitus ihmiselle on avata ihminen elämään sydämensä ja sielunsa kautta. Eli pyritään saamaan jokainen alkulähteen/universumin/henkimaailman ohjaukseen, jotta jokaisen oma sielunsuunnitelma toteutuu tässä näkyvässä maailmassamme. Toki egoa ja mieltä tarvitaan, mutta ei elämän ohjaajana. Näkyvässä maailmassa vahvasti kiinni olevienkin henkilöiden saattaa tulla yhtäkkiä fiilis vaikka meditoida, maalata tms. Sitä myöten sitten tietysti henkimaailman kanssa kommunikoivien ja sinne vahvemmin yhteydessä olevien aistit avautuvat vahvempiin tai uusiin taajuuksiin, mikä voi ilmetä esim. selväkuuloisuuden tai unien viestien voimistumisen kautta. Toisilla alkaa parantajuus toimia yhtäkkiä uutena asiana. Vaihtoehtojahan on monia. Sitä myöten uusia yrityksiä ja tietäjäpalveluita syntyy kuin sieniä sateella. Ihmiset hakeutuvat vahvemmin näiden asioiden pariin.

Mulla oli itsellä pari vuotta sitten todella hyytävä aika. Romahti maa alta. Sammui sisäinen solarium ja lakkasin olemasta. Olin niin tolaltani, että jäin ennustuskoukkuun hetkeksi. Typeräähän se oli (ja kallista!) kun tiedän itsekin. Luulen, että se oli vahvistuksen hakua ja täysin hajalla ollessa sitä näköjään yrittää löytää lohtua. Sen tähden tiedän, mistä nyt seuraavaksi puhun. 

On järkyttävää ja sydäntäsärkevää, miten paljon on tällä alalla työskenteleviä ihmisiä, jotka oikeasti kokevat auttavansa, mutta asiakastasolla homma ei sitten toteudukaan. Tai vielä pahempaa; ihmisiä, jotka tietoisesti puhuvat toiselta rahat. Mielestäni keskusteluavut ja selvänäkijä/ennustuspalvelut tulisi rajata paremmin. On täysin eri asia puhua yksinäisyyttään ihmiselle tai kysyä psykologisempaa kantaa kuin kysyä henkimaailman opastusta. Virallisestihan ymmärtääkseni ala on viihdepalvelu-nimikkeen alla. Siitä on viihde toisinaan kaukana kun ihmiset soittavat aidossa hädässä kamalissa tilanteissa. En ymmärrä, millä pokerilla ne "ennustajat" silloin kykenevät ottamaan puhelun vastaan ja antamaan sen heikossa tilassa olevan ihmisen vielä tuhlata rahansa kun itse tietää, ettei osaa auttaa. Ehkä mielipide asiaan kuin asiaan löytyy jokaiselta, mutta se ei tarkoita henkimaailman viestien välittämistä tarvitseville. Toki joillain voi olla jonkinmoinen oppiläksy kyseessä, kun huomaa tuhlanneensa rahansa tuhkaan. On totta, että välillä työni ei taida erota paljonkaan terapeutin hommista. Olen opiskellut mm. tunnelukoista ja hallintadraamoista ihan kiinnostuksen tähden ja näistä saatan puhua asiakkaallekin jos se on tarkoituksen mukaista.

Sitten on "hyvän mielen selvänäkijät", jotka eivät kerro näkemiään huonoja uutisia, mukautuvat siihen asiakkaan juttuun ja näin johtavat häntä harhaan jos vaikka asiakas on tolaltaan tavalla tai toisella. On selvänäkijöitä ja ennustajia, jotka uskovat, ettei asiakkaan uskoa asiaan saa viedä. Se on lohdun antamista, mutta ei välttämättä ohjaa oikeaan suuntaan. Minä en tahallani kenenkään päivää pilaa (toimin rakkaudesta ja valosta), mutta kerron jos näen erilailla ja selvitän asiakkaalle syyn, miksi niin on, jotta asiakas voi ymmärtää ja käsitellä tilannetta. Eli tuokin on vaarallista, koska siinä helposti puhuu 100€ kuullakseen "Kyllä se siitä. Tottakai niin on tapahduttava.". Välttämättä aina ei tapahdu. Tietysti jokainen haluaa kuulla hyviä uutisia ja hyviä asioita. Uskon totuuteen.

Monet parantajat, meediot, tietäjät ja muut huomaamattaan toimivat egon kautta. Onhan se huikeeta kun omat lausunnot toteutuu ja tietää olleensa avuksi. Messiasmeininki ja aurinkolasit päähän kun kirkkaus häikii. Tietäjän ja parantajan tulisi silti aina pitää mielessä että hän on vain "hollow bone" kuten shamaanit sen sanovat. Ei tässä itsellä ole mitään tekemistä. Huomaan koko ajan selvemmin olevani todellakin vain kanava, jonka kautta ihmisille puhutaan eri tavoin.  Asiakasta ei tulisi myöskään harhauttaa millään pumpulienkelihapatuksella, mikä kyllä kuulostaa kauniilta ja valolta, mutta ei sano mitään. Enkä tässä dissaa enkeleitä ja heidän viestejä välittäviä henkilöitä. Energian välittäminen on asia erikseen. Jokainen varmasti tuntee nahoissaan, onko oikealla tiellä. Kunpa kaikki muistaisivat huolehtia siitä maadoittumisesta, luontoyhteydestä, hiljentymisestä, omasta luovuudesta ja ilosta niin pysyy nöyryydessä tässä työssä.

Ehkä edustan vanhaa koulukuntaa tässä, mutta minusta on myös hyvin kyseenalaista, että ihmisiä koulutetaan näkijän hommiin! Tuntuu väärältä. Pohjimmiltani olen sitä mieltä, että näkijäksi ja parantajaksi synnytään. Omaan käyttöön saa tottakai opetella mitä hyvänsä, mutta sen palvelun myyminen muille ihmisille on jälleen ihan toinen juttu. Asia vahvistuu ja kehittyy ajan kanssa. Jos jotkut roviolle laittaisin niin ne, jotka tietoisesti johdattavat ihmisiä harhaan "näkijöinä" vaikka tietää näkevänsä vain itselle tai heille, joihin on sydänyhteys, rakkaus; ja parantajat, jotka saattavat tehdä hallaa toisen energiakenttiin hoidoillaan. Kaikki tämä on hyvin delikanttia puuhaa ja äärettömän vastuullista minusta.

Miten sitten voi suojautua tai varmistua, onko ko. tietäjästä mihinkään? Omasta olosta. Eli jos esim. heti nyppii ääni luurissa, voi se olla merkki henkimaailmalta, että tämä on väärä suunta. Jos tulee negatiivinen tai pienennetty olo millään lailla. Henkimaailma tahtoo aina lähettää valoa ja rakkautta eli hyvää oloa. Tämä ei tarkoita sitä, että jos viesti saa sut itkemään niin on väärää tekstiä vaan itkunkin läpi voi tuntea rakkauden ja "valon" jos se tulee eetteristä. Jokainen kuitenkin pystyy ymmärtämään ja kuulemaan vain ne sanat ja asiat, mitkä itselle resonoivat eli joko henkilö ei ole valmis kuulemaan tai hyväksymään kuulemaansa tai sitten se ei ole totta.

Nämä kaikki on vaan mun omia mielipiteitä ja jokainen saa olla omaa mieltä.

Kiitos!

Lovee ja valoo:

Sanna Kujanen